Tiistaiaamun ja nykyhetken välille mahtuu lähes 155 pyöräiltyä kilometriä. Vietin viisi päivää tyttöystäväni luona parinkymmenen kilsan päässä, jonne siis myös pyöräilin. Hänen luotaan pyöräilin joka päivä töihin (kymmenen kilometrin päähän) ja takaisin, mikä saattaa kuulostaa hullulta, mutta kätevämmin se kävi kuin matkustaminen vanhempien kyydillä joka aamu kahdenkymmenen kilometrin päästä töihin. Kelit eivät tosin suosineet fillaroimista: joka päivä oli painostavan kuuma, ja pitkät työhousuni eivät paljoa hengittäneet.
Töiden jälkeisen ajan otin lomailun kannalta. Teimme tyttöystäväni kanssa pitsaa, johon täytteiksi tuli jauhelihaa, mozzarellajuustoraastetta sekä Felixin ihanaa chilikastiketta (valkosipuli-basilika). Paistoimme myös kesän ensimmäiset räiskäleet tyttöystäväni äidin vanhan kotitalouskirjan ohjeen mukaan, ja hyviä tuli. Terveellisemmistä herkuista söimme kiivejä, nektariineja sekä kuivattuja hedelmiä (joita rakastan.) Mutta miksi, oi miksi cashew-pähkinöiden pitää maksaa niin paljon?
Muu aika menikin sitten lähinnä lepäillessä. Lävistyksenikin voi olosuhteisiin nähden melko hyvin! Tänään lauantaina pidimme kirpputoripäivän! Kiersimme viidellä eri kirpputorilla tekemässä löytöjä.
Ensimmäisen löydön teinkin melkein heti astuttuani ensimmäisen kirpputorin ovesta sisään. Tämä puuvillapaita ei ole ihan minun tyyliseni, mutta hinta (0,5 euroa) sekä "Made in Finland" -merkintä pakottivat ostamaan sen. Paita on lisäksi ihanan paksu syyskelejä varten. Paita on kokoa 38 ja sen vuoksi hihoista hieman liian lyhyt, eikä kauluskaan hirveästi miellytä, mutta kunhan vain saan ompelukoneen esille, niin tuunaan siitä omanlaiseni! Paidan kuosi on mielestäni tosi ihana.
Tämä paita on ehdottomasti uusi lempparini! Hintaa uudella rakkaudellani oli 3 euroa, ja se on miesten M-kokoa. Paita istuu ihanasti ja on suloisesti hieman liian suuri, eli suomeksi TÄYDELLINEN.
Lisäksi löysin hintaan 4,90 Vero Modan farkut, jotka ovat samanlaiset (tosin hieman pienemmät) jotka äitini omistaa ja joita olen tiuhaan häneltä lainaillut. Äitini oli omansa ostanut n. 35 euron hintaisina, joten tein mielestäni hyvät kaupat. Housujen lahkeisiin olisi tarkoitus vielä ommella vetoketjut, sillä ne ovat hieman liian "löysät" omaan makuuni.
Pian alkaa olla aika nukkua pitkästä aikaa kunnon yöunet. Mitenköhän voisin kiittää suuren työn tehnyttä Jopoani?
Ai niin, kävin vaa'alla ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Se näytti kuusi kiloa toivottua enemmän. En taida käydä vaa'alla enää uudelleen. Mutta olen siitä ylpeä, etten hesellä työskennellessäni ole syönyt vielä yhtäkään hesepullaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti